sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Baariarvostelu: dtm saa kutosen

Pääkaupunkiseudulla käydessä ei tule usein eksyttyä dtm:n. On ihmisiä sekä paikkoja nähtävänä, mutta sattumoisin risteyskohta ei ole ollut Mannerheimintie 6:ssa. Nyt sinkkuunnuttuani päätimme mennä katsastamaan "uuden" dtm:n.

"Olemme olleet ekassa ja tokassa, kolmas on jäänyt tsekkaamatta."

No joo, ihan totta. Mutta toisaalta: mikään ei ollut muuttunut. Tilannetta ei suinkaan pilannut huimat haaveilut, vaan odotukset eivät olleet korkealla alunperinkään. Kysyessäni ennakkoon kavereilta ja tutuilta millainen uusi dtm on, sain usein vastaukseksi olankohautuksen ja venyttelevän vastauksen.

"Ihan jees"

"Siis porukka siellä on aika nuorta."

"Hyviä heinäseipäitä sieltä löytää. Ihan air-headeja."

Jos haluat siis löytää intellektuellia seuraa, menet edelleen Eliteen? What ever. Mä halusin homobaariin.

Perille tullessa huomasin kaipaavani vanhemman dtm:n terassia. Nykyisen sisäänkäynti on pramea portaineen (joista varmasti jotkut ovat jo tulleet alas pää edellä -avustuksella tai ilman), mutta kadun varrelta huomaamaton. Sisustuksessa on säilytetty vanha tyyli vaikka värejä on muuteltu. Ainoa sisustuksellinen valopilkku oli kreikkalaistyylinen patsas. Very gay indeed.

Itse rakennushan on kaunis, ja olisin käyttänyt sitä enemmän avuksi luodesaani interiööriä. Harmillisesti valitsin "väärän päivän" dtm:lle ja yökerhon takaosa oli kiinni. ("Se oli kiinni viimeksikin kun käytiin." kuului useamman juhlijan suusta) Vessoista paperi oli loppu (huomautin tiskille kun takaosan naistenvessassa kolmesta kopista oli vessapaperi loppu), mutta sen sijaan sitä oli baarin lattioilla, Ovelta tiskille ja kaiken kaikkiaan palvelu oli sitä sun tätä, musiikkina soivat pelkät sämplätyt radiohitit. DTM on jollain säälimättömällä tavalla aikansa titaani -ainokaisenaan voimakas ja samaan aikaan heikko. Arvosanaksi tulee 6 eli kutonen (asteikolla 1-10). Ja taidan olla kiltillä tuulella, koska ne mojitot olivat tosi hyviä.

Miksi vain kutonen? Koska matkalla kotiiin sanoin: No joo, voidaanhan me mennä sinne joskus toistekin. Rehellisesti ajattelin että jossain muussa baarissa meillä voisi olla paljon hauskempaa. Henkilökunta ystävällisempää ja olo kotoisempi. Ja mä olin iloisessa hiprakassa. Vien mutsini sinne tänä kesänä mojitolle, mutta eiköhän se ole siinä.

Kuva @www.dtm.fi 21.6.2014

Lupaan jatkossakin arvostella uusin silmin homobaareja. Musmus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti