"Työharjoittelun määrässä ja laadussa parantamista "
Mielipidekirjoitus edellisestä blogi aiheesta syntyneenä pääsi Kymen Sanomiin ja Kouvolan Sanomiin. Alla oleva teksti on luettavissa netistäkin jonkin aikaa.
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/05/13/Ty%C3%B6harjoittelun%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4%20ja%20laadussa%20parantamista/201038993067/69
Otsikon muuttivat itse. :) Eipä tuo haittaa.
Työharjoittelun määrässä ja laadussa parantamista
13.5. 04:00
Tänä keväänä keskustelua ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on aiheuttanut harjoittelupaikkojen puute. Opiskelijana haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei tämä ole ainoa pulma. Ongelmana on myös harjoittelun laatu. Harjoittelun laadussa sekä sen tarkkailussa on parantamisen varaa koko ammattikorkeakoulukentällä. Kirjavuutta järjestelyissä on tällä hetkellä liikaa.
Ammattikorkeakoulut eivät ole löytäneet riittävästi koulutusalakohtaisia käytänteitä, eivätkä siten myöskään koko harjoittelujärjestelmää koskevia yhteisiä toimintatapoja. Kaipaamme valtakunnallisesti koko ammattikorkeakouluharjoittelujärjestelmää koskevaa kehittämistyötä.
Toimintatapojen yhtenäistäminen on tärkeää opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi. Opiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen, tavoitteelliseen ja ohjattuun harjoitteluun ammattikorkeakoulusta, koulutusalasta sekä tutkinnosta riippumatta. Laadukas harjoittelu osana opintojamme auttaa meitä hyödyntämään omaksumiamme tietoja työelämässä.
Opiskelijoiden tarpeita on kuunneltava.Voisimme nostaa keskustelua harjoittelun sijoittamisesta tasaisesti opintojen yhteyteen. Opiskelijat näkevät ongelmana opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvan harjoittelun, joka ei suo mahdollisuutta vaikuttaa opinnoissa tapahtuvaan kehitykseen. Harjoittelujaksojen tulee muodostaa osaamista ja ammatillista kasvua kehittävä urapolku, joka tallautuu tekijänsä mukaan. Niin opiskelussa kuin harjoittelussakin tulisi varmistaa monipuolisuus sekä haasteellisuus.
Tärkeä osa harjoittelua on onnistunut ohjaus, niin ammattikorkeakoulun kuin harjoittelupaikan tarjonneen työnantajankin puolelta. Tämän vuoksi myös kiinteää yhteistyötä tulee nähdä näiden osapuolien välillä, jotta saadaan rakennettua yhteinen näkemys ohjauksen tavoitteista ja toimintatavasta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu ohjaus lisää opiskelijan tietoisuutta omasta asemastaan sekä häneen kohdistuvista odotuksista. Tässä vaiheessa myös opiskelija pääsee vaikuttamaan harjoittelun sisältöön ja siihen, että tehtävät tukevat hänen omia tarpeitaan.
Onnistunut harjoittelu on tärkeässä asemassa myös tulevaisuudessa tapahtuvan työllistymisen osalta. Niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin koulutuspolitiikka tässä yhteydessä keskittyy vain kouluttamiseen, eikä valmistumisen jälkeiseen tilanteeseen. Taloustilanteen muututtua rajusti on nuoria paljon työttömänä. Suhdanteiden kääntyessä koulutetuilla on kuitenkin paremmat työllistymismahdollisuudet kuin kouluttamattomilla, ja epäilemättä mahdollisuuksia parantaa hyvin toteutunut harjoittelu. Mutta millä tavalla valmistuneiden tietoa ja taitoa hyödynnetään paikallisesti?
Antoisa harjoittelukokemus antaa kaikille osapuolille jotain: hyvä mielikuva työnantajalle saattaa poikia tulevaisuudessa työpaikan, ja toimii samalla käyntikorttina myös muille harjoitteluun tulevaisuudessa hakeutuville opiskelijoille sekä ammattikorkeakoululle itselleen. Opiskelijat ovat yksi keino, ohjaajan ja koko työyhteisön osalta, päivittää omaa ammattitietouttaan ja saada tuoreita näkökulmia työelämään.
Taika Mäkelä
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Klaanin hallituksen puheenjohtaja
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/05/13/Ty%C3%B6harjoittelun%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ss%C3%A4%20ja%20laadussa%20parantamista/201038993067/69
Otsikon muuttivat itse. :) Eipä tuo haittaa.
Työharjoittelun määrässä ja laadussa parantamista
13.5. 04:00
Tänä keväänä keskustelua ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on aiheuttanut harjoittelupaikkojen puute. Opiskelijana haluaisin kuitenkin muistuttaa, ettei tämä ole ainoa pulma. Ongelmana on myös harjoittelun laatu. Harjoittelun laadussa sekä sen tarkkailussa on parantamisen varaa koko ammattikorkeakoulukentällä. Kirjavuutta järjestelyissä on tällä hetkellä liikaa.
Ammattikorkeakoulut eivät ole löytäneet riittävästi koulutusalakohtaisia käytänteitä, eivätkä siten myöskään koko harjoittelujärjestelmää koskevia yhteisiä toimintatapoja. Kaipaamme valtakunnallisesti koko ammattikorkeakouluharjoittelujärjestelmää koskevaa kehittämistyötä.
Toimintatapojen yhtenäistäminen on tärkeää opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi. Opiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen, tavoitteelliseen ja ohjattuun harjoitteluun ammattikorkeakoulusta, koulutusalasta sekä tutkinnosta riippumatta. Laadukas harjoittelu osana opintojamme auttaa meitä hyödyntämään omaksumiamme tietoja työelämässä.
Opiskelijoiden tarpeita on kuunneltava.Voisimme nostaa keskustelua harjoittelun sijoittamisesta tasaisesti opintojen yhteyteen. Opiskelijat näkevät ongelmana opintojen loppuvaiheeseen sijoittuvan harjoittelun, joka ei suo mahdollisuutta vaikuttaa opinnoissa tapahtuvaan kehitykseen. Harjoittelujaksojen tulee muodostaa osaamista ja ammatillista kasvua kehittävä urapolku, joka tallautuu tekijänsä mukaan. Niin opiskelussa kuin harjoittelussakin tulisi varmistaa monipuolisuus sekä haasteellisuus.
Tärkeä osa harjoittelua on onnistunut ohjaus, niin ammattikorkeakoulun kuin harjoittelupaikan tarjonneen työnantajankin puolelta. Tämän vuoksi myös kiinteää yhteistyötä tulee nähdä näiden osapuolien välillä, jotta saadaan rakennettua yhteinen näkemys ohjauksen tavoitteista ja toimintatavasta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu ohjaus lisää opiskelijan tietoisuutta omasta asemastaan sekä häneen kohdistuvista odotuksista. Tässä vaiheessa myös opiskelija pääsee vaikuttamaan harjoittelun sisältöön ja siihen, että tehtävät tukevat hänen omia tarpeitaan.
Onnistunut harjoittelu on tärkeässä asemassa myös tulevaisuudessa tapahtuvan työllistymisen osalta. Niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin koulutuspolitiikka tässä yhteydessä keskittyy vain kouluttamiseen, eikä valmistumisen jälkeiseen tilanteeseen. Taloustilanteen muututtua rajusti on nuoria paljon työttömänä. Suhdanteiden kääntyessä koulutetuilla on kuitenkin paremmat työllistymismahdollisuudet kuin kouluttamattomilla, ja epäilemättä mahdollisuuksia parantaa hyvin toteutunut harjoittelu. Mutta millä tavalla valmistuneiden tietoa ja taitoa hyödynnetään paikallisesti?
Antoisa harjoittelukokemus antaa kaikille osapuolille jotain: hyvä mielikuva työnantajalle saattaa poikia tulevaisuudessa työpaikan, ja toimii samalla käyntikorttina myös muille harjoitteluun tulevaisuudessa hakeutuville opiskelijoille sekä ammattikorkeakoululle itselleen. Opiskelijat ovat yksi keino, ohjaajan ja koko työyhteisön osalta, päivittää omaa ammattitietouttaan ja saada tuoreita näkökulmia työelämään.
Taika Mäkelä
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Klaanin hallituksen puheenjohtaja
Kommentit
Lähetä kommentti